Hardy-pojat

Hardy-pojat (engl. The Hardy Boys) on yhdysvaltalainen nuorten jännityskirjasarja, jota ovat kirjoittaneet useat eri tekijät salanimellä Franklin W. Dixon. Sarjan luoja on yhdysvaltalainen kirjailija Edward Stratemeyer. Ensimmäiset osat kirjoitti kanadalainen Leslie MacFarlane. Samaa salanimeä Franklin W. Dixon käytti alkuperäisen sarjan aikana 17 miestä tai naista.^[1]

Kirjasarjan kuvitteelliset päähenkilöt Frank ja Joe Hardy ovat veljeksiä ja isänsä tavoin etsiviä. Toistuvasti veljekset joutuvat jännittäviin tilanteisiin ja ratkovat arvoituksia, kohdaten muun muassa salakuljettajia ja muita rikollisia.

Veljeksistä vaaleatukkainen Joe (17) on luonteeltaan malttamaton, tummatukkainen Frank (18) taas harkitsevampi. Pojilla on "luonnonlahjana tarkka silmä johtolankojen suhteen", onhan heidän isänsä "Bayportin kuuluisa yksityisetsivä Fenton Hardy, joka oli aikaisemmin kuulunut New Yorkin poliisivoimiin". Veljekset ovat aluksi auttaneet isäänsä rikollisten jäljittämisessä, mutta sittemmin "osoittaneet rohkeutensa ja kykynsä itsenäisinä etsivinä".^[2] Hardyn poikien paras ystävä on pulska ja pisamanaamainen Chet Morton, joka ei pidä vaaroista, mutta ottaa silti usein osaa poikien seikkailuihin ja on "osoittautunut aina uskolliseksi avustajaksi".^[3]

Sarjan ensimmäinen osa on Tornilinnan aarre (engl. The Tower Treasure), joka ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1927, suomeksi 1976.

Vuosina 1927–1979 ilmestyi Grosset & Dunlap -kustantamon kautta 58 Hardy-pojat-kirjaa. Sarjaa on jatkettu vielä senkin jälkeen eri kustantamoiden toimesta aina 2000-luvun puolelle saakka. Pitkäkestoisin julkaisusarja on Hardy Boys Mystery Stories. Siihen kuuluu kaikkiaan 190 osaa, jotka on kirjoitettu vuosina 1927–2005, vaikka alkuperäiseen Hardy-poikien "kaanoniin" eli kirjakokoelmaan kuuluvat vain mainitut 58 ensimmäistä osaa.^[4]

Karisto julkaisi 1970–1980-luvuilla Hardy-poikien kaksitoista ensimmäistä osaa suomeksi.

1. ↑ Franklin W. Dixon Scholastic.com. Viitattu 20.6.2018.
2. ↑ Dixon, Franklin W.: Salaperäiset jalanjäljet, s. 7, 9, 10. Karisto Oy, 1981.
3. ↑ Dixon, Franklin W.: Salaperäiset jalanjäljet, s. 23, 24. Karisto Oy, 1981.
4. ↑ Connelly, Mark: The Hardy Boys Mysteries, 1927–1979: A Cultural and Literary History. McFarland Publishing, 2008.